Yrityksen kestävä kasvu -työpajassa keskityttiin tekoälyn hyödyntämiseen käytännössä. Päivän aikana käytiin läpi kouluttaja Mari Jauholan kanssa, missä kohtaa tekoäly tuo aidosti hyötyä pk-yrityksen arkeen ja missä sen käyttö vaatii harkintaa.

Tehosta toimintoja tekoälyllä -työpajan ennakkokysely kertoi paljon nykytilanteesta. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttää tekoälyä jo säännöllisesti, mutta tyypillisesti vain yksittäisiin tehtäviin kuten tekstien kirjoittamiseen. Tekoäly on monessa yrityksessä vielä henkilökohtainen apuväline, ei osa yhteistä tekemistä. Silti 60 % vastaajista pitää sitä erittäin tärkeänä oman yrityksen kehittämisessä lähivuosina.

Miten generatiivinen tekoäly toimii

Tekoäly on kattotermi useille teknologioille, mutta työpajassa fokus oli generatiivisessa tekoälyssä. Se tarkoittaa järjestelmiä, jotka tuottavat ja käsittelevät tekstiä, kuvia ja muuta sisältöä annetun ohjeen perusteella. Tunnettuja esimerkkejä ovat ChatGPT, Claude, Gemini ja Copilot.

Näiden taustalla toimii suuri kielimalli, joka on koulutettu valtavilla tekstiaineistoilla. Se ei hae tietoa kuten Google eikä tallenna faktoja kuten Excel. Sen toimintalogiikka perustuu siihen, mikä sana tai sisältö sopii todennäköisimmin seuraavaksi annettuun yhteyteen.

Tämä muuttaa myös tapaa käyttää tekoälyä. Se ei “tiedä” asioita samalla tavalla kuin ihminen, vaan muodostaa vastauksia annetun kontekstin perusteella.

Tekoäly toimii vain annetulla ohjauksella

Työpajassa korostui se että tekoäly voi toimia kuin erittäin nopea ja osaava assistentti, mutta se ei tunne yritystäsi, asiakkaitasi tai tilannettasi.

Siksi se tarvitsee selkeän ohjeistuksen. Mitä tarkemmin kerrot mitä haluat, kenelle ja missä tilanteessa, sitä parempi lopputulos syntyy. Ilman tätä se täyttää aukot arvauksilla ja tuottaa silti vastauksen.

Tekoäly voi siis tehostaa tekemistä, mutta se ei korvaa ajattelua.

Missä tekoäly tuo eniten hyötyä pk-yrityksessä

Työpajassa käytiin läpi käytännön tilanteita, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää heti arjessa. Hyöty ei synny yksittäisestä “isosta innovaatiosta”, vaan toistuvien työvaiheiden nopeuttamisesta.

Esimerkkejä tekoälyllä tehostamisen käyttökohteista:

• Kirjoittaminen ja viestintä: tarjoukset, sähköpostit, some-sisällöt ja palaverimuistiot
• Tiedon käsittely: raporttien, dokumenttien ja sopimusten tiivistäminen tai vertailu
• Ideointi ja suunnittelu: uusien palveluiden, kampanjoiden tai prosessien kehittäminen
• Toistuvat rutiinit: mallipohjat, ohjeet ja viikkoraportit
• Asiakastyö: vastauspohjat ja usein kysytyt kysymykset
• Tiedonhaku ja analyysi: markkina- ja kilpailijakartoitus

Jos tehtävä toistuu usein ja vaatii kirjoittamista tai ajattelua, tekoäly voi auttaa.

Missä tekoälyä ei pidä käyttää sellaisenaan

Työpajassa painotettiin myös rajoja. Tekoäly ei sovi tilanteisiin, joissa tarvitaan täysin varmaa tietoa, kuten lainsäädäntöä, verotusta tai tarkkoja numeerisia päätöksiä. Se ei myöskään korvaa fyysistä tekemistä tai ihmiskontaktia.

Erityistä varovaisuutta tarvitaan, kun käsitellään arkaluonteista asiakasdataa tai tilanteita, joissa virheellä on merkittävä vaikutus. Tekoäly voi tuottaa uskottavan vastauksen myös silloin, kun se ei ole oikein. Siksi lopullinen vastuu on aina käyttäjällä.

Tekoäly on hyvä luonnostelija, mutta huono notaari.

Tietoturva ja vastuu arjen käytössä

Tietoturva ei ole erillinen teema, vaan osa jokapäiväistä käyttöä. Kaikki mitä tekoälylle syötetään, voi päätyä osaksi sen kehittämistä, erityisesti ilmaisversioissa. Yrityskäyttöön tarkoitetuissa maksullisissa ratkaisuissa tämä on yleensä rajattu pois, mutta asetukset ja ehdot kannattaa silti tarkistaa.

Keskeiset tietoturva periaatteet:

• Arkaluonteista tietoa ei syötetä sellaisenaan
• Tarvittaessa anonymisoi tieto
• Käyttäjä kantaa vastuun lopputuloksesta

Lisäksi EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo jatkossa lisää sääntelyä erityisesti läpinäkyvyyteen ja vastuisiin liittyen, samaan tapaan kuin GDPR on tehnyt tietosuojassa.

Yleisestä työkalusta kilpailueduksi

Työpajan lopussa keskustelu siirtyi siihen, miten tekoälystä tulee oikeasti osa yrityksen kilpailukykyä. Yksittäiset kokeilut eivät vielä muuta toimintaa, vaan hyöty syntyy vasta kun tekoäly kytketään osaksi yrityksen prosesseja.

Tämä vaatii ymmärrystä omasta tekemisestä. Miten tilaukset etenevät, miten tieto liikkuu, missä syntyy viiveitä ja miten virheet korjataan. Kun nämä kohdat ovat selkeitä, tekoäly voidaan liittää niihin järkevästi.

Pienikin tehostuminen toistuvassa työssä kertautuu nopeasti. Jo tunnin säästö viikossa voi tarkoittaa merkittävää vaikutusta vuoden tasolla.

Päivän anti

Tekoäly ei ole irrallinen työkalu, vaan osa arjen tekemistä. Sen arvo ei synny siitä, että sitä käytetään paljon, vaan siitä, että sitä käytetään oikeissa kohdissa.

Kun ymmärrys teknologiasta, omista prosesseista ja käytännön tarpeista yhdistyy, tekoäly muuttuu kokeilusta aidoksi työkaluksi yrityksen arjessa.

Parasta antia osallistujien suusta: käytännönläheiset ja selkeät esimerkit, hyvät harjoitustyöt ja osaava kouluttaja.

Tervetuloa mukaan seuraavaan työpajaan:

• 20.5. Asiakkuuksien kehittäminen

Lisätiedot

Katja Mattila
katja.mattila [at] raahe.fi
puh. 040 130 8112
Raahen seudun kehitys

Yrityksen kestävä kasvu -työpajat järjestää Raahen seudun kehityksen hallinnoima ja EU:n osarahoittama Tupla KIT -hanke.