Raahessa helmikuun alkupuolella järjestetyssä Vastuullisuus kilpailuetuna – Käytännön näkökulmia yrityksille -seminaarissa saatiin kuulla inspiroiva paikallisyritysten paneelikeskustelu. Paneeli tarjosi neljä case-esimerkkiä siitä, miten vastuullisuutta tehdään arjessa yksinyrittäjän, mikroyrityksen ja kahden keskisuuren yrityksen näkökulmasta, eri toimialoilla ja erilaisissa ympäristöissä.

Panelistit avasivat avoimesti, mitä toimenpiteitä he ovat tehneet, mitä hyötyjä on syntynyt ja millaisilla askelilla vastuullisuus on sulautunut osaksi liiketoimintaa. Lisäksi paneelissa keskusteltiin siitä, mitä vastuullisuustyö on maksanut esimerkiksi investointeina, säännöllisinä, jatkuvina kuluina tai ajankäyttönä.

Keskustelu oli lämminhenkistä, käytännönläheistä ja sai yleisöltä poikkeuksellisen paljon kiitosta.

Neljän yrityksen tarinat – Raahen paneelin case-esimerkit

Pentti Hämeenaho Oy – johdon sitoutuminen ja toimitusketjujen merkitys

Pentti Hämeenaho Oy:n vastuullisuusjohtaja Kati Oravisjärvi oli innostunut ja kiitollinen siitä, että Hämeenahon omistajilla ja operatiivisella johdolla on aktiivinen ja aito tahtotila kehittää yritystoimintaa kestävämmäksi ja vastuullisuustyöhön ollaan sitouduttu läpi keskisuuren yrityksen. Pentti Hämeenaho työllistää noin 180 henkeä ja on paikallinen raahelainen perheyritys.

Hämeenaholla ollaan onnistuttu muun muassa päästöjen vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Hiilijalanjäljen laskentaprosessi on helpottanut jatkuvaa seurantaa, toimenpiteiden ja investointien kohdentamista ja niiden myötä sekä päästöjen vähentämistä että kustannussäästöjä. Vaikka liiketoiminta ja liikevaihto on kasvanut, päästöjen määrä on vähentynyt ja toiminnan hiilijalanjälki pienentynyt. Siksi hiilijalanjäljen laskenta on olennainen osa niin ekologista kuin taloudellista vastuullisuutta sekä yrityksen johtamista ja hallintotapaa.

Hämeenaholla yksi merkittävä ajuri vastuullisuustyön kehittämisessä laaja-alaisesti on ollut lisäksi kasvavat asiakkaiden vaatimukset. Vastuullisuustyöhön panostaminen on nähty liiketoiminnan kehittämisenä ja nykyajan vaatimuksiin vastaamisen myötä kilpailuetuna markkinoilla niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Miilux Oy – paikallinen, vaikuttava toimija ja kansainväliset markkinat

Miilukangas-konserniin kuuluvan Miilux Oy:n laatupäällikkö Timo Sipilä toi esiin, miten VATUPASSI-hankkeen vastuullisuuden strategiavalmennus toi hyvät edellytykset kehittää vastuullisuustyötä ja tehdä konsernitasollakin päätöksiä siitä, miten vastuullisuustyötä ja raportointia lähdetään viemään eteenpäin. Vaikka vastuullisuustyöhön ollaan johdon ja omistajien puolesta sitouduttu, niin raportoinnin osalta ollaan vielä alkuvaiheessa. Ensimmäinen vapaaehtoinen VSME:n mukainen vastuullisuusraportti valmistuu tänä vuonna.

Sipilä painotti Miilukangas-konsernin tärkeää ja merkityksellistä työtä oppilaitosyhteistyön ja konepaja-alan houkuttelevuuden ja mielikuvan kehittämisessä. Konepaja-alalla on kärsitty osaajapulasta, joka on toisinaan ollut myös kasvun ja kehittymisen esteenä. Siksi Miilukangas-konsernissa on haluttu panostaa henkilöstön hyvinvointiin, työpaikan ilmapiiriin ja siihen, että Miilukankaalla on kaikilla mukavaa olla töissä. Ja jotta nuoret osaajat hakeutuisivat alalle, se on edellyttänyt systemaattista panostamista esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamiseen ja säännöllisiin oppilaitosten vierailuihin konepajalla. Sipilä kertoi, kuinka tässä on onnistuttu.

Samaan aikaan konepajatoiminnan sijainti Raahen keskustan ja Natura 2000 -alueen kupeessa korostaa konsernin vastuuta lähiyhteisöstä, kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä. Miilukankaalla pidetään huoli, että yritystoiminta saastuttaisi ympäristöä mahdollisimman vähän ja että toiminnasta ei koituisi muita haittoja ihmisille, eläimille ja luonnolle. Lähiyhteisön ja ympäristön hyvinvointi on tärkeä arvo.

Hiusholli – yksinyrittäjän vaikuttavat valinnat

Yrittäjä Jonna Pelkonen osoitti, miten pienetkin arjen valinnat myös yksinyrittäjänä ovat merkityksellisiä. Pelkonen toimii Vihannissa parturi-kampaamo-yrittäjänä ja hänelle on tärkeää, että peruspalvelut säilyvät myös pienemmissä maalaiskylissä. Lisäksi hän haluaa toiminnallaan vahvistaa palveluiden saavutettavuutta kaikille ja hän tekeekin säännöllisesti muun muassa koti- ja palvelutalokäyntejä.

Hiushollin toiminnassa Pelkonen on kiinnittänyt huomiota energiankulutukseen ja energiamuotoihin. Lisäksi tuote- ja materiaalivalinnoissa Pelkonen painottaa mahdollisuuksien mukaan paikallisuutta, mutta ennen kaikkea kotimaisuutta ja hajusteettomuutta. Näin ollen hän varmistaa niin asiakkaiden kuin itsensä hyvinvointia.

Yksinyrittäjän liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa käytännössä oman osaamisen kehittämistä, Pelkonen kertoi. Jos haluaa muuttaa toimintaa, niin se edellyttää uusien toimintatapojen opiskelua, koulutuksiin ja esimerkiksi Raahen seudun kehityksen ja yrittäjäyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin osallistumista. Pelkonen painotti myös verkostoitumisen merkitystä ja vastuullisuusvalmennuksiin osallistuminen onkin tuonut uusia yhteistyökuvioita myös liiketoiminnan osalta.

Gunnarin Kartano / Lyhde ry – kohti kestävää matkailua ja STF-sertifiointia

Gunnarin Kartanon toimintaa pyörittävän Lyhde ry:n toiminnanjohtaja Emma Erkkilä kertoi, miten kulttuuriperintöä vaaliva matkailukohde Lampinsaaren vanhassa kaivoskylässä on rakentanut vastuullisuutta käytännön tasolla ja valmistautunut VATUPASSI-hankkeen vastuullisuusvalmennusten sekä Visit Raahen palveluiden ja kumppaniyhteisön tuen avulla Sustainable Travel Finland -sertifiointiin.

Gunnarin Kartanon perusajatus on turvata yhteisöllisen paikallisyhteisön palvelut sekä luoda kestävä, elämyksellinen matkailukohde erilaisille ryhmille ja yksittäisille matkailijoille. Gunnarin Kartanossa on monenlaista yritystoimintaa ja palveluja, kuten esimerkiksi lounasravintola, yksityisen sairaanhoitajan vastaanotto ja toimipiste sekä esimerkiksi parturi-kampaamopalvelut säännöllisesti Hiushollin tuottamana.

Erkkilä painotti vastuullisuustyön aloittamisessa sitä, että kannattaa ottaa kaikki saatavilla oleva apu ja tuki vastaan, sillä laadukasta yritysasiantuntijapalvelua on Raahen seutukunnassa maksuttomasti tarjolla yrityksille.

Mitä paneelista jäi käteen? Viisi käytännön oivallusta

Seminaarin osallistujat kiittelivät paneeliin osallistuneita yrittäjiä ja yritysten avainhenkilöitä rohkeudesta ja avoimuudesta. Keskustelusta nousi viisi konkreettista ja helppoa oivallusta, joista muutkin toimijat voivat lähteä liikkeelle:

1. Verkostoidu rohkeasti - vastuullisuustyö koskettaa jokaista eikä kukaan ole siinä täydellinen. Vertaistuki auttaa eteenpäin.
2. Ota apua ja tukea vastaan esim. Raahen seudun kehityksen ja Visit Raahen palveluista ja yrittäjäyhdistyksiltä 
3. Vastuullisuus alkaa olennaisuudesta: keskity ensin siihen, mihin voit yritystoiminnallasi vaikuttaa eniten
4. Pienet parannukset kertautuvat yllättävän nopeasti
5. Uudet kustannukset eivät ole läheskään aina este – usein hyödyt ja säästöt näkyvät ennen kustannuksia

Panelistit painottivat ajankäytön merkitystä tärkeimpänä asiana vastuullisuustyön kehittämisessä. Lisäksi keskustelussa korostui yhteistyön, sparraamisen merkitys sekä se, että vertaistuki ja toisten esimerkit nopeuttavat oppimista ja auttavat kehittämään omaa yritystä eteenpäin.

Yhdessä kohti kestävämpää yrityskenttää – VATUPASSI-hankkeen tuella

Paneeli oli osa VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen loppuseminaaria Raahessa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää vastuullisuusosaamista ja tarjota työkaluja yrityksille käytännön kehittämistyöhön.

Lämmin kiitos kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja yhdessä oppimisesta!

VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika: 1.10.2023–31.3.2026.